Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

Date: 2017-09-02 21:29

    • Aivan kaikkiin tapauksiin pienen alkukirjaimen ja yhteenkirjoittamisen sääntö ei kuitenkaan päde. Jos ruokalaji, leivonnainen tms. sekä sen nimen osana esiintyvä erisnimi ovat Suomessa suhteellisen tuntemattomia, nimi kirjoitetaan isolla ja erikseen (esim. Schwarzwaldin kinkku ). Toisinaan tuttuuden ja outouden arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, ja silloin molemmat kirjoitusasut ovat mahdollisia.

    Kielitoimiston sanakirjassa on muun muassa tällainen esimerkki:
    Sitten on myöhäistä enää katua, kun vahinko on jo tapahtunut.

    Välilyönnin tarve liittyy tosiaan siihen, onko kyseessä yhdyssana vai kaksi erillistä sanaa. Kun ilmaus vaalean harmaa kirjoitetaan erilleen, myös lyhennetyssä asussa käytetään välilyöntiä: v. harmaa. Sama koskee myös kylmää beigeä.

    Määräisyys voi siis johtua yleisestä asiayhteydestä, tai sitten lauseessa voi olla jokin erityinen määräisyyden ilmaiseva sana (esim. nuo kolme karhua menevät ).

    Oikeinkirjoitusohje on selkeä: virke aloitetaan aina isolla alkukirjaimella. Tällaisissa tilanteissa pitää oikeastaan vain valita, kumpaa pitää tärkeämpänä noudattaa, oikeinkirjoitusohjetta vai nimenhaltijan toivetta.

    Tämä on tulkintakysymys. Asiaa on sivuttu Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Kanadassa syntyi kuutoset. Seuraavassa artikkelin kirjoittaneen Maija Länsimäen näkemys:

    Myös frisbeegolf löytyy sanakirjasta , mikä kertoo sanan vakiintuneisuudesta. Nähdäkseni yhdyssanassa frisbeegolf-kisa voi kuitenkin käyttää viivaa hahmotusapuna. Kokonaan yhteen kirjoittaminenkin on toki mahdollista.

    Yhdyssanojen kirjoittamiseen liittyvät ohjeet ja käytännöt ovat osin hieman monimutkaisia ja paikoin intuition vastaisiakin, eivätkä mainitut testikeinot valitettavasti ole täysin luotettavia norminmukaista kirjoitustapaa etsittäessä.

    Tällainen vaihtelu on luonnollista, eikä sitä tällaisessa tapauksessa voi pitää ainakaan virheenä. Tosin kun tarkoitetaan, että jokin tapahtuu automaattisesti, ilman asiaan puuttumista, on tavallisempaa käyttää sanaa itsestään (ks. Kielitoimiston sanakirja ). Sanaa itsekseen sen sijaan käytetään useimmiten merkityksessä ’yksikseen, yksin, yksinään’ (ks. sanakirja ). Ainakin oma kielikorvani kuitenkin sallii sen käytön tällaisessa yhteydessä myös itsestään -sanan synonyymina.

    Koska vierassanojen ääntäminen ei suomen kielessä aina ole ollut kovin vakiintunutta, niiden kirjoitusasua ohjaavat kielenhuoltoperiaatteet ovat pitkälti sopimuksenvaraisia. Siitä seuraa, että yksittäistapauksissa muunkinlainen kirjoitustapa voisi olla perusteltu, mutta kirjoitusjärjestelmän yhtenäisyyden säilyttämiseksi noudatetaan sovittuja yleisiä periaatteita.

    Vastaa